Opiskelustani Alkiolla - viestintä & media

Moi taas!

Tässä postauksessa ajattelin avata hieman enemmän, millaista opiskelu täällä Alkiolla itselleni on ollut. Opiskelen täällä siis viestintää ja mediaa, ja lukujärjestykseni eroaa huomattavasti esimerkiksi muiden linjalaisteni omista, jotka opiskelevat pääasiassa englantia. Opintoni ovat itsenäiseen työskentelyyn painottuneita, mutta koskaan ei joudu mitään yksin pähkäilemään. Olen täyttänyt päiviäni myös muutamilla muilla kursseilla, kuten kirjoitusviestinnällä, käännöskurssilla ja ruotsilla.

Myös kotona käydessä tuli opiskeltua vanhassa tutussa ympäristössä

Viestinnän opintoni on jaettu viiteen kurssiin, joista kaksi on jo suoritettu. Tehtävät kursseilla vaihtelevat oppimistehtävistä tenttiin, sekä kolmeen kurssiin kuuluu luentoja Jyväskylän yliopistolla. Syksyn ensimmäisellä kurssilla tehtävänä oli kirjoittaa neljän sivun oppimistehtävä, joka osoittautuikin hieman haastavaksi, kun lukion esseistä olikin jo yllättävän pitkä aika. Siitä selvittiin kuitenkin ja kurssikin meni kunnialla läpi. Toiseen kurssiin kuului kolme kirjaa, joista olikin sitten tentti tammikuun alussa. Oppikirjojen lukeminen englanniksi oli itselle uusi juttu, mutta muutamien tuskien jälkeen sekin luonnistui. Tässä suurena apuna oli ohjaustunnit, jossa kävimme kirjoja läpi yhdessä.

Oppimistehtävissä oma suurin haasteeni oli ehkä se, millaista tyyliä tekstiin haettiin. Lukiossa esseet olivat tyyliltään melko rentoja ja vapaita, kun taas korkeakoulumaailmassa vaaditaan hieman enemmän. Ensimmäisen oppimistehtäväni kanssa tuskailin, kun tuntui etten osaa kirjoittaa yhtään mitään. Onneksi kysyin apua siskoltani ja opettajaltamme. Tärkeintä oli oikeastaan vain kirjoittaa, korjaukset tyyliin ja rakenteeseen voi tehdä myöhemminkin. Välipalautteen saaminen omasta tekstistä oli tärkeää ja todella tarpeellista.

Pidän itseäni visuaalisena ihmisenä ja hahmotan asiat kuvien avulla paremmin, verrattuna pelkkään tekstiin. Muistiinpanoja tehdessä tämä kuitenkin vaihtelee, joskus haluan vain kirjoittaa koneella mustaa valkoiselle, joskus taiteilen värikkäät muistiinapanot vihkoon. Tahtoisin myös enemmän tehdä ajatuskarttoja, mutta ne tuntuvat tällä hetkellä liian työläiltä. Ehkä pääsykokeisiin valmistautuessa sitten..

Jo syksyllä lukujärjestykseni oli todella väljä, esimerkiksi keskiviikkoisin ei tunteja ollut laisinkaan. Yleensä se tarkoitti sitä, että keskiviikko sisälsi paljon paniikkilukemista ja tehtävien kirimistä, kun muiden päivien hommat olin vain lykännyt eteenpäin. Nyt kevään uusien lukujärjestysten myötä myös tiistai ammottaa tyhjyyttään tuntien osalta. Onneksi tekemistä yleensä kuitenkin riittää, eikä tule tylsää. Varsinkin loppukevättä ajatellen, väljyys lukkarissa ei ole ollenkaan huono asia pääsykokeiden kannalta. Vaikka näillä näkymin minun ei itse tarvitse perinteisesti lukea pääsykoekirjoja esimerkiksi, niin joihinkin hakukohteisiin on ennakkotehtäviä. Koko hakuprosessista aion myöhemmin kirjoittaa kokonaan oman postauksen.

Tämänhetkinen kirjapinoni

Tällä hetkellä työn alla minulta löytyy yksi viestinnän oppimistehtävä, jolle olen kalenteristani pyhittänyt koko tiistain ja keskiviikon. Kerrankin olen aikataulussa, ainakin toistaiseksi... Muina päivinä teen esimerkiksi ruotsin tehtäviä, käännöskurssin kotikäännöksiä ja kirjoittelen blogipostauksia valmiiksi. Teemme usein kaveriporukalla yhdessä tehtäviä, olivat ne yhteisiä tai ei. Toki joskus aktiivisen opiskelun sijasta päädymme juttelemaan muita asioita pitkäksikin ajaksi, mutta osaamme olla myös tehokkaita. Yleensä kuitenkin näpyttelen tehtäviäni yksin huoneessani, jossa on kaikista rauhallisinta. Joskus keskittyminen rauhallisuudesta huolimatta herpaantuu ja kaipaan "uutta" maisemaa, jolloin suuntaan kirjastoon. Kun näkee muiden opiskelevan ahkerasti, haluaa itsekin ainakin näyttää siltä, että ahkeroi. Aina ei kirjoittaminenkaan suju ja silloin se on annettava itselle anteeksi. Huomenna sitten uudestaan. (Paitsi jos deadline paukkuu. Silloin on vain tehtävä.)

Opiskelua täällä osaa arvostaa eri tavalla, kuin esimerkiksi lukiossa. Kyseessä on toki kaksi hyvin erilaista ympäristöä, mutta lukion ja Alkiolle saapumisen välissä oli juuri sopiva aika, jolloin kerkesi alkaa ikävöimään opiskelua ja oppimista! Olen myös oppinut hieman enemmän opiskelun ja vapaa-ajan tasapainosta. Minulla tosiaan on tapana jättää asiat viime tippaan, jolloin stressi on lopulta miltei lamaannuttavan suuri. Nyt osaan kalenterini täyttää sekä opiskeluun liittyvillä asioilla ja vapailla hetkillä. Näin pysyy järki päässä, vaikka opiskeltavien asioiden määrä ei olisikaan suuri. Ehdottomasti parasta on, kun ei lataa päiviään täyteen ja paahda vain menemään, vaan hallitsee tasapainon ja oikeasti innostuu uusista opiskeltavista asioista.

Tällaisia ajatuksia opiskelusta ja koulutehtävistä, palataan taas uusien postausten äärellä!


- Nelli, Englannin kieli & kansainvälisyys 2019-2020