Tästä se taas lähtee!

Hei!

Nyt on aika taas aktivoida tätä blogia uusien kirjoittajien toimesta. Tässä ekassa postauksessa me kaikki viisi kirjoittajaa kerrotaan vähän ensin alkuun itsestämme, jotta tiedätte ketkä täällä teille kirjoittavat :) 

Tässä me kirjoittajat: Henna, Säde, Ella, Inka ja Triinu

Nimi on Säde Saari ja ikää löytyy 19 vuotta (ens viikolla 20v!). Olen kotoisin Pohjois-Pohjanmaan Eteläisen alueen sykkeestä eli Ylivieskasta. Olen valmistunut ylioppilaaksi Ylivieskan lukiosta 2019 keväällä ja lukion jälkeen vietinkin välivuoden. Syksyn tein töitä seurakunnalla ja keväällä lähdin helmikuussa pariksi kuukaudeksi Saksaan au pairiksi.

Alkio-opiston yhteiskunta- ja valtiotieteiden (YV) linjalle päädyin hakemaan jo melko varhaisessa vaiheessa, sillä laitoin jo vappuna hakemuksen menemään. Tästä Alkio-opistosta kuulin kaveriltani, joka oli täällä viime vuonna ja ajattelin että miksipäs ei, sopiva linjakin löytyi eli YV-linja.

Luonteeltani olen hauska (ainakin omasta mielestä), iloinen ja nauravainen. Jos opiston käytävillä kuuluu semmonen hersyvä ja äänekäs nauru, niin se olen luultavasti minä, ja lukioaikoinakin olen saanut tunnustustakin kovasta äänestäni ja naurustani. Lempparijuttuja on ehottomasti harmonikkamusiikki, hyvä ruoka ja ihmiset. Jos olisin muumihahmo, olisin ehottomasti sekoitus Muumimammaa ja Pikku Myytä! Muumimamma on aina niin sellainen huolehtivainen ja ymmärtäväinen, mutta minusta löytyy sellainen Pikku Myyn rämäpäisyys ja tuittupääluonne myös silloin tällöin :D

Fiilis on tällä hetkellä luokkaa kiire aikataulu, ensimmäinen tentti on takana päin ja eri opintojen projektien deadlinet puskee päälle mutta tarpeeksi hyvällä aikatauluttamisella tästäkin selviää, pian alkaakin jo onneksi itsenäisen työskentelyn viikko niin voi ottaa pari lomapäivääkin :) Innolla ootan tulevaa vuotta ja ihania muistoja on jäänyt jo nyt, vaikka vasta noin kaksi kuukautta onkin mennyt!

Moikka! Olen Inka Illukka, 19-vuotias, kevään ylioppilas. Opiskelen Alkiolla historian sekä kulttuurihistorian perusopintoja.Olen kotoisin Etelä-Karjalasta pienestä kyläpahasesta nimeltä Savitaipale. Kaverini ja perheeni kuvailisi minua huolehtivaisena, ahkerana sekä kilttinä.

Jos olisin muumihahmo, olisin luultavasti Muumimamma. Olen kova huolehtimaan muista (pahoittelut linjalaisilleni) kuten Muumimamma. Vapaa-ajallani minuun törmää usein neulomapuikot tai vispilä kädessä, sillä olen intohimoinen neuloja sekä leipoja. Pannukakut eivät kuitenkaan kuulu bravuureihini, toisin kuin Muumimammalla. 

En siedä epätietoisuutta tai epävarmuutta, joten heti historian pääsykokeiden jälkeen hain Alkioon opiskelemaan, jotta mahdolliselle välivuodelle olisi jotakin tekemistä (opiskeltavaa). Pääsykokeet eivän sujuneet niin kuin olin suunnitellut, eikä siis opiskelupaikkaa yliopistosta irronnut, niinpä tulin Alkioon opiskelemaan. En olisi varmaan itse keksinyt hakea kansanopistoon opiskelemaan, mutta onneksi äitini muistutti tämänkin vaihtoehdon olemassaolosta. 

Tämän hetken fiilis on hyvä! Alun jännitys on jo tiessään ja Alkiosta tullut kuin toinen kotini. Odotan innolla, mitä kaikkea lukuvuosi tuokaan tullessaan. 

Hei! Nimeni on Triinu Grün. Olen 19-vuotias ja opiskelen ensimmäistä vuotta yhteiskunta- ja valtiotieteitä Alkio-opistolla. Olen yksi 190 päivää Alkiolla -blogin kirjoittajista. Tulen Savon sydämestä ja sielusta, eli pienestä kaupungista nimeltä Varkaus. Alkiolle päädyin suoraan lukiosta. Ajattelin, että opistovuosi olisi loistava tapa viettää välivuotta, enkä ollut väärässä! Tavoitteenani on päästä opiskelemaan poliittista historiaa Turun yliopistoon.

Olen myöhäisiltojen filosofi ja oman elämäni humanisti. Olen niin sanotusti moottoriturpa, eli en ikinä lopeta puhumista, kun vauhtiin pääsen. Jos olisin muumihahmo, olisin ehdottomasti Pikku Myy, sillä olen pieni ja pippurinen, enkä osaa olla paikallani. Alkio-opiston perheeseeni kuuluu seitsemän huonekasvia, läjäpäin kirjoja ja tietysti ihanat opiskelutoverit.

Hellurei! Oon Ella Lehtonen, psykologian aineopiskelija ja toisen vuoden alkiolainen. Iältäni 21 vuotta. Perusluonteeltani oon pahalaatuinen aktiivi, joka änkeää itsensä mukaan sinne tänne (kuten kirjoittamaan blogitekstejä, hups). Kysyin kaverilta millainen olen ja sain vastaukseksi positiivisen, auttavaisen ja hyvää yhteisilmapiiriä luovan ihmulin. Että semmosta.

Jos oisin muumihahmo, olisin Aliisa, koska oon aina elänyt metsän keskellä. Olen kotoisin Yläneen metsästä (eli Turusta 50 km pohjoiseen, kliketi klik googleen, jos kiinnostaa) ja sieltä sitten eksyin tänne korpeen, Korpilahdelle. Ja tietenkin taikavoimat ois hurjia! Ihailen myös sitä herttaista päättäväisyyttä, joka Aliisasta löytyy.

 

Mulla on tapana tehdä paljon suunnitelmia. Myös plan-B… ja näin ollen, kun vuoden 2019 psykologian pääsykokeet näyttivät aika epätoivoiselta yritykseltä, aloin ottamaan vaihtoehdoista selvää. Plussamiinus-taulukon jälkeen päädyin kansanopistoon, jonka suurena etuna mainittakoon kokoaikaisen opiskelun mahdollistama opintotuki. Kaikista kansanopistoista Alkioon päädyin hieman vahingossa, sillä suunnitelmissa oli aluksi hakea Tampereelle. Sitten kumppani sai opiskelupaikan Jyväskylästä, joten tuli muutettua samalle seudulle. Ja aika lottovoitto osui kohdalle, koska Alkiossa on tosi mahtava yhteishenki ja hyvälaatuinen opetus :D

Fiilikset on hyvät, ihana olla taas opistolla. Tarkoitus tänä vuonna on hieman himmailla opintojen suhteen viime vuoden ylisuorittamisen jäljiltä. Mein linja on mahtava, stressivapaat ja ihmisläheiset bilisturnaukset saa ehkä meikäläisenkin ruosteiset taidot vielä kehittymään. Saa nähdä sitten keväällä, miten biljardi sujuu.

Heippa!
Oon Henna ja teen viestinnän ja journalistiikan perusopintoja Englannin kieli ja kansainvälisyys -linjalla (aka KK-linja, joka voitti vuoden 2020 Korpilahtiäksönin!). Tällä kirjoitushetkellä olen 19-vuotias, mutta joulukuussa täytän kaksikymmentä vuotta. 

Mua voisi kuvailla vähän höpsöksi, kun tilanne raukeaa uusien ihmisten kanssa ja osaan olla mukavasti. Lempivuodenaikani voisi olla syksy, koska silloin kaikkialla on värien loistoa ja saa pukeutua mukavasti ja kerroksittain. Jos pitäisi valita mikä muumi olisin, en kyllä varmaan osaisi sanoa. Kysyin tätä kämppikseltäni, ja hänen mielestään olisin Muumimamma, koska ’’sillä on parhaat jutut’’. En mene ihan takuuseen, mutta Muumimamma on lempeä ja sellainen ymmärtäväinen, johon kyllä samaistun.

Päädyin tänne korpeen keskelle ihania ihmisiä vähän yllättävästi. Valmistuin Ristiinan lukiosta – jota nykyään ei siis enää ole, ja tunnetaan nimellä Mikkelin lukio – vuonna 2019 ja lähdin viettämään välivuotta työmaalle vaneritehtaaseen. Sieltä olisi voinut ehkä tuleva työura lohjeta, mutta haikailin opiskelun perään. Kun lähes vuoden olin pyörinyt puupölyssä eikä kevään hausta irronnut opiskelupaikkaa, aloin etsiä toista vaihtoehtoa. Ystäväni oli ollut Helsingissä toisessa kansanopistossa ja sain siitä vähän ideaa, että löytyisikö minunkin kiinnostuksenkohteelleni joku linja kansanopistosta. Google on ihmeellinen ja parin klikkauksen jälkeen päädyin Alkio-opiston sivuille. Pyörittelin Alkio-opistoa mielessäni aika kauan ja sitten päätin, että nyt on todellakin aika ruveta johonkin uuteen ja tuntemattomaan.

Täällä Korpilahdella on oltu jo melkein 2 kuukautta ja en ole katunut hetkeäkään tänne tuloa. Tällä hetkellä sanoisin tänne tulon olevan yksi parhaita päätöksiäni, sillä olen saanut tutustua niin moneen ihanaan ihmiseen ja opiskella sitä omaa juttua. Ehkä sitä ensi keväänä vähän paremmilla eväillä pääsisi korkeakouluun sisään!